Pioneerina piikiteiden parissa: Markku Tillin tarina
Artikkeli on toinen osa Okmeticin 40-vuotisesta historiasta kertovassa artikkelisarjassa.
Markku Tilli on tuntenut Okmeticin koko sen olemassaoloajan – ja vaikuttanut puolijohdealalla yli 50 vuotta. Hän työskenteli Okmeticilla vuoteen 2018 asti useissa tehtävissä, joista viimeisimpänä Senior Vice President, Research -roolissa. Aalto-yliopisto myönsi hänelle kunniatohtorin arvon hänen eläköidyttyään.
Markku aloitti metalliopin pääaineopinnot Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä vuonna 1969. Hänen professorinaan toimi Heikki Miekk-oja, jonka apulaisprofessoriksi oli nimitetty Veikko Lindroos. Miekk-ojan sairastuttua Veikko peri hänen virkansa, jolloin Markku tutustui lähemmin Veikkoon. Keväällä 1974 valmistui Markun tekemä diplomityö Veikon ohjauksessa.
Veikko oli vieraillut IBM:n konferenssissa USA:ssa ja saanut ideoita piistä tulevaisuuden materiaalina.
– Veikko innostui ja ehdotti kahvipöydässä, että mitäpäs jos mekin alkaisimme miettimään, että miten voisimme tehdä piikiteitä, Markku muistelee.
Markku oli ehtinyt aloittaa kiteiden kasvatuksen Veikon tuntiassistenttina. Hän oli jo kasvattanut alumiinikiteitä, lyijykiteitä ja rautakiteitä. Piikiteiden kasvatuksen pariin siirtyminen tuntui hänestä luontevalta.
– Aika kauan aikaa Veikon kanssa pohdittiin ja tehtiin erilaisia esityksiä. Meillä oli pieni ryhmä, jolle Veikko sai rahoituksen järjestymään. Sen jälkeen aloitimme täysimittaisen projektin, jossa rakensimme koetehtaan Otaniemen labraan, Markku kertoo.
Rahoitus mahdollisti puolijohdemetallurgisen projektin Otaniemessä
Kauppa- ja teollisuusministeriön, Outokummun ja Nokian rahoituksen voimin laboratorioon hankittiin tuotantolaitteet. Kun puolijohdemetallurginen projekti saatiin käyntiin vuonna 1980, palkattiin mukaan kaksi diplomityöntekijää: Seija Hietanen (nyk. König) kiteenkasvatuksen alueelle sekä Karri Valvisto kiteen käsittelyyn ja kiillotukseen. Myöhemmässä vaiheessa palkattiin vielä kolmas diplomityöntekijä Simo Niklander samoihin tehtäviin kuin Karri. Projektin laajetessa palkattiin myös Hannes Martikainen, joka teki projektille ensimmäisen automaattisen kiteenkasvatusohjelman. Kide kasvatettiin PDP-tietokoneella, joka oli matalan toimistokaapin kokoinen yksikkö.
Markku ja Seija matkustivat huhtikuussa 1981 pariksi viikoksi USA:n, jossa he vierailivat muutamassa piikiekkotehtaassa. Suomalaiskaksikko pääsi myös kasvattamaan piikiteitä ja käyttämään kiillotuskonetta. Matkan jälkeen projektiorganisaatio tilasi läppäyskoneen, kun taas reunanpyöristyskone päätettiin tehdä itse.
Tilatut laitteet saapuivat vappuna 1981 ja juhannusviikolla päästiin kasvattamaan omia piikiteitä. Ensimmäinen kolmituumainen kide valmistui juhannusaattona.
– Seija oli koneen puikoissa silloin, mutta kaikki me silloiset projektihenkilöt, eli Karri ja minä istuimme Seijan vieressä. Panos oli silloin 5 kg, kuumavyöhyke 8” ja kasvatus saatiin valmiiksi reilussa työpäivässä, kun varhain aamulla aloitettiin ja kaikki meni putkeen. Uunin toimittajan puolelta oli myös henkilö kasvatusta valvomassa, Markku kertoo.
Onnistuneen kiteenkasvatuksen jälkeen pioneerit Markku, Seija ja Karri sekä uunin toimittajan edustajat lähtivät juhlimaan Seurasaareen, jossa he nostivat maljan ensimmäiselle Suomessa kasvatetulle piikiteelle.
– Otaniemessä tehtiin yli 190 kidettä, joista osasta meni kiekot asiakkaille. Yksi ensimmäisistä asiakkaistamme oli hyvin tyytyväinen meihin. Myös toiselta asiakkaalta tuli kohtuullisen positiivista palautetta. Silloin loimme uskottavuutta ryhmämme kanssa Outokummun ja Nokian suuntaan.
Hyvin edennyt projekti ja asiakastilaukset vakuuttivat Outokummun johdon
Vuosina 82–84 projektiin metsästettiin uusia asiakkuuksia Nokian aktiivisella avustuksella ja kasvatettiin tunnettuutta toimittamalla näytekiekkoja kansainvälisille yrityksille. Vuonna 1983 projekti sai ensimmäisen tilauksen, kun näytekiekkoihin tyytyväinen asiakas tilasi 200 kolmetuumaista kiekkoa. Vuonna 1984 tilauskirjoissa oli tuhannen kiekon tilaukset kahdelta asiakkaalta sekä uusi näytetilaus.
– Meillä oli kerran kuukaudessa kokous, jossa oli nokialaiset ja outokumpulaiset mukana. Siellä katsottiin, että mitä teemme nyt ja mitä seuraavan kuukauden aikana. Veikko hoiti tonttinsa hyvin, eli ylätason suhteet, ja me muut saatiin olla projektissa vapaina kuin taivaan linnut, Markku iloitsee.
Vuonna 1984 Outokummun johtokunta totesi, että piikiekkomarkkinan näkymät olivat lupaavat ja myyntisuunnitelmakin laadittiin: nopeasti kasvavassa bisneksessä erottauduttaisiin erikoistuotteilla ja asiakaspalvelulla.
Okmetic perustettiin 13.3.1985 hotelli Intercontinentalissa Helsingissä, jolloin Outokummun pääjohtaja Pertti Voutilainen ja Nokian pääjohtaja Kari Kairamo kirjoittivat nimensä perustamiskirjaan. Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 9.5.1985.
Tiettävästi puolijohdemetallurgisen projektin johtoryhmään kuulunut Outokummun Jukka Lehto keksi nimen Okmetic, joka tulee sanoista Outokumpu Metallurgy for Integrated Circuits.
